Caral

Nimi:	Hsin RAC	Rekisterinumero:	VH12-006-0258
Kutsumanimi:	Sin	Koulutustaso:	ko. VaB, re. 140cm
Rotu, skp:	xx, ori	Painotus:	esteratsastus
Säkä:	163cm	Omistaja:	Caral / Procella VRL-05332
Syntymäaika, ikä:	01.09.2012, 26v.	Kasvattaja:	Caral

3 vuotias - 15.11.2012 (satunnainen ikääntyminen)

Meriitit ja saavutukset

Bronze Premium (All-sim evaluation station)

Luonnekuvaus

Sin on varsin viekas, muttei kuitenkaan mikään pahansuopa. Se osaa esittää erittäin söpöä ja kilttiä, mutta siinä samassa, kun sen karsinaan menee, orin symppis ulkokuori murenee. Sen alta paljastuu älykäs herra, joka osaa vedellä oikeista naruista saadakseen haluamansa. Se ei kuitenkaan ikinä satuttaisi ketään tahallaan eikä manipuloi ihmisiä ilkeiydestään.

Hoitaessa Sin kokeilee aina vähän ensin rajojaan ja selvittää, millainen ihminen on sitä hoitamaan tullut. Näin se pystyy paremmin punomaan täydellisen suunnitelman siihen, miten se saa hoitajan rahnuttamaan sitä harjalla mahdollisimman kauan, sillä siitä ori pitää erityisen paljon. Yleensä jokaiseen toimiva keino on piehtaroida salamannopeasti turpeessa hoitajan hakiessa vaikka kaviokoukkua olettaen tietysti, että Siniä ei ole laitettu kiinni tai käytävälle. Tosin, eivät sitä pajon ainakaan tavallisimmat solmut pidättele. Kavioita puhdistettaessa orilla ei yleensä ole tarvetta suunnitella mitään sen suurempaa ja siksipä tämä hoitotoimenpide sujuu sutjakkaasti. Satuloidessa Sin pullistelee yleensa mahdollisimman huomaamattomasti, sillä se ei tykkää kauhean kireästä satulavyöstä. Suitsiessa herra taas ei laita lainkaan vastaan.

Ratsastaessa Sin on vähän ailahteleva. Joskus se mennä porhaltaa minkä kerkiää ja toisina päivinä se taas raahustaa pitkin kenttää laiskasti silmät puoliummessa. Kaikki riippuu ihan sen päivän fiiliksestä ja tuttuun tapaan ori tekee myös ratsastaessa mitä vain, että se saisi haluamansa. Jos se on laiskalla tuulella, se jättää parhaansa mukaan huomiotta ratsastajan pohjeavut ja jos sillä on meno päällä, sitä ei kiinnosta pidätteet. Onneksi on myös niksejä, joilla Sinin saa kyllä menemään nätisti. Raipasta se liikkuu paremmin eteenpäin ja martingaaleja käytettäessä se ei pysty välttelemään pidätyksiä niin hyvin, koska se ei saa päätään niin ylös. Esteillä varsinkin martingaaleista on hyötyä, sillä silloin lähes poikkeuksetta Sin haluaa mennä mahdollisimman kovaa. Se on ketterä ja osaa arvioida hyvin yksinkin hyppypaikat ja sovittaa askeleensa esteiden väliin, minkä takia se onkin mukava ratsastettava, sillä selässä ei oikeastaan tarvitse muuta tehdä kuin kontrolloida vauhtia ja vähän ohjata. Koulussa Sin taas usein on laiskahko eikä jaksa aina keskittyä liikkeiden vääntämiseen. Maastossa se on sekä energinen, että rauhallinen riippuen ihan päivästä.

Kipailuista Sin ei ota turhaa stressiä vaan käyttäytyy siellä ihan samalla tavalla kuin kotonakin. Pääasia on se, että se saa paljon huomiota ja rapsutuksia ja mukavan adrenaliinipurkauksen kisasuorituksen aikana. Joskus ori saattaa olla kisoissakin laiskalla tuulella ja silloin kannattaa olla erityisen tarkkana jo lämmittelyssä, että se varmasti kuuntelee edes sitä raippaa kunnolla.

Sukutaulu

i. ZigZag CT	ii. Jigsaw
	ie. Zolita's Dreamer
e. Saturna xx	ei. Olaia Tufano xx
	ee. Bonie Ann xx

Jälkeläiset

01.01.2015 rp-o. Caral Godspell (e. Fame's Emelie)
10.07.2014 xx-o. Caral Crowley (e. Merinthophobia RAC)
09.07.2014 xx-t. Caral Arathiel (e. Dominica Ring)
20.01.2014 hwb-t. Caral Kamella (e. Kamilla Kalászról)
25.11.2013 xx-t. Low Roar Ring (e. Luana SWA)

Kilpailukalenteri

Kilpailukalenteriin merkitään vain sijoitukset.

ERJ - sijoituksia yhteensä 51 10.09.2014 - Kutsu - 140cm - 2/30 10.09.2014 - Kutsu - 140cm - 4/30 08.10.2014 - Kutsu - 140cm - 1/30 06.09.2014 - Kutsu - 140cm - 5/30 15.04.2013 - Kutsu - 140cm - 2/50 13.04.2013 - Kutsu - 140cm - 2/50 11.04.2013 - Kutsu - 140cm - 4/50 08.04.2013 - Kutsu - 140cm - 6/50 07.04.2013 - Kutsu - 140cm - 6/50 27.03.2013 - Kutsu - 140cm - 1/30 27.03.2013 - Kutsu - 140cm - 4/30 12.03.2013 - Kutsu - 140cm - 2/40 11.03.2013 - Kutsu - 140cm - 5/40 02.03.2013 - Kutsu - 140cm - 5/30 01.03.2013 - Kutsu - 140cm - 2/30 27.02.2013 - Kutsu - 140cm - 1/30 25.02.2013 - Kutsu - 140cm - 5/30 22.02.2013 - Kutsu - 140cm - 2/30 16.02.2013 - Kutsu - 140cm - 1/60 04.01.2013 - Kutsu - 140cm - 1/40 26.12.2012 - Kutsu - 140cm - 5/40 26.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/30 26.12.2012 - Kutsu - 140cm - 1/30 24.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/30 14.12.2012 - Kutsu - 140cm - 5/40 12.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/40

09.12.2012 - Kutsu - 140cm - 3/30 08.12.2012 - Kutsu - 140cm - 1/30 06.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/40 07.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/40 05.12.2012 - Kutsu - 140cm - 2/30 05.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/40 30.11.2012 - Kutsu - 140cm - 1/40 28.11.2012 - Kutsu - 140cm - 6/40 04.01.2013 - Kutsu - 140cm - 1/40 26.12.2012 - Kutsu - 140cm - 5/40 26.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/30 26.12.2012 - Kutsu - 140cm - 1/30 24.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/30 14.12.2012 - Kutsu - 140cm - 5/40 12.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/40 09.12.2012 - Kutsu - 140cm - 3/30 08.12.2012 - Kutsu - 140cm - 1/30 06.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/40 07.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/40 05.12.2012 - Kutsu - 140cm - 2/30 05.12.2012 - Kutsu - 140cm - 4/40 30.11.2012 - Kutsu - 140cm - 1/40 28.11.2012 - Kutsu - 140cm - 6/40 28.11.2012 - Kutsu - 140cm - 1/40 22.11.2012 - Kutsu - 140cm - 6/40

Päiväkirja (näytä)

Päiväkirja (piilota)

10.12.2015 (Omistajan kirjoittama)

Tämä oli se päivä, kun kaikki vain yksinkertaisesti meni pieleen ratsastaessani Sinillä. Suunnitelmana oli treenata vähän pidätteiden kuuntelemista ja muutenkin kuulaisuutta. Alussa kaikki meni vielä kuten yleensäkin. Orilla oli vauhti päällä ja ratsastin ilman martingaaleja, joten se alkoi melkein heti käyttää vakiokikkaansa ja nosti vain päätä ylemmäs aina minun pidättäessäni ohjista. Sain sen sentään pidettyä siinä askellajissa, jossa halusin, mutta meno ei ollut millään tavalla hallittua tai kaunista. Ensimmäiset puolituntia meni siihen, että se suostui hidstamaan tempoaan ja laskemaan päätään.

Yhdessä vaiheessa laukkaa nostaessani alkoi sitten se varsinainen alamäki. Sain Sinin laukkaan ja kun yritin pidättää, ohjat pettivät ja katkesivat. Siinä hädässä tarrasin orin harjaan kiinni ja yritin istua mahdollisimman tasapainossa. Täysiveriseltä ei kauan mennyt, kun se tajusi, että paine suusta oli kadonnut ihan totaalisesti. Sin innostui aivan täysin äkkinäisestä vapaudestaan ja se heitti kiihdytysvaihteen päälle. Olimme varmaan erittäin huvittava näky kentällä orin juostessa hullun lailla ilman minkäänlaista kontrollia ja minun roikkuessa sen selässä. Kentän laidalta joku huusi jotain, mutta en saanut selvää. Seuraavaksi tajusin tömähtäväni kosteaan hiekkaan ja hevosen pelästyvän liitoani. Joku tuli luokseni kysymään, olinko ihan okei, ja kuulin parin muun menevän taltuttamaan ratsuani. Kaikki päättyi loppujen lopuksi hyvin: minulle ei käynyt sen pahemmin kipeää kyynerpäätä lukuunottamatta ja Sin saatiin ehjänä kiinni ja rauhoitettua.