Caral

02.09.2012

Heti, kun olin noussut hetkeä aikaisemmin Zigin selkään, olin aistinut, että se oli harvinaisen leikkisällä tuulella tänään. Kun kokosin ohjat pienen alkukävelyn jälkeen, se alkoi heti leikkiä kuolaimella. Se myös alkoi hieman tanssahdella sivulle ja kun painoin sisäpohkeeni sen kylkeen, ori hyppäsi vasemmalle ja lähti viilettämään ravissa eteenpäin muka luullen, että olin käskenyt sitä lisäämään vauhtia uralle palaamisen sijaan. Pidätin hieman ja ori hidastikin takaisin käyntiin, mutta se kulki kaula pitkänä eikä varmastikaan vastaisi pienimpiin apuihini.

Aloin siis työstää oria ensin ottamalla vielä paremman tuntuman sen suuhun ja lämmittelemällä sitä vielä hieman ravissa. Sitten siirsin orin takaisin käyntiin ja aloin taivuttelemaan sitä volteilla ja ympyröillä. Tein myös kiemurauria ja vaihtelin suuntaa. Kun Zig tuntui hieman vetreämmältä, kokosin sen käyntiä hieman. Ori oli kuitenkin toista mieltä ja alkoi taas leikkiä jotain jänistä pomppimalla vähän minne sattui. Tunsin sen leikkivän taas kuolaimella samalla kun se hienovaraisesti jätti kokoamisyritykseni omaan arvoonsa.

Yritin uudelleen ja tällä kertaa ori lyhensi askeltaan ja laski jo hieman päätäänkin. Hevonen oli vielä kaukana kunnon peräänannosta, mutta edistysaskel tämäkin. Taputin sitä kaulalle ja ja jatkoin hetken lyhyemmässä käynnissä. Sitten tein vielä parit sulku- ja avotaivutukset ja viimeisen taivutuksen jälkeen kehotin Zigiä nostamaan ravin. Sen pää ampaisi takaisin ylös ja se viiletti aikamoista vauhtia pitkin pitkää sivua. Pidätin hevosta ja hain sitä takaisin kootumpaan muotoon. Hetken sain taas kestää orin vastaan hangoittelua ja leikkimistä ennen kuin se viimein päätti antaa periksi ja kokosi itsensä hidastaen vauhtiaan samalla.

Kokosin oria vähän enemmän ja se lyhensikin tällä kertaa kuuliaisesti askeltaan ja alkoi jo kantaa itseään paremmin. Työskentelin ravissa taivutellen sekä lyhentäen ja pidentäen askelta. Sitten annoin Zigille pienen tauon ja vain kävelimme pitkin ohjin uralla. Kun taas nostin ohjien kokoamisen jälkeen ravin, huomasin, että se ei vieläkään vastannut herkästi kaikkiin apuihini ja herkistääkseni sen niille, tein hetken siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Otin väliin myös pari pysähdystä sekä käynnistä että suoraan ravista. Kun hevonen alkoi toimia paremmin, siirryin laukkaamaan. Jouduin hetken työskentelemään Zigin kanssa, että sain laukan mukavan pyöriväksi ja sopivan hitaaksi.

Kun laukka oli sopivaa, aloin mennä erilaisia teitä Zigin kanssa. Ensin vähän helpompia ja loivempia, mutta kun herra suvaitsi vielä taipua enemmän ja kuunnella paremmin apujani, aloin siirtyä vaativampiin teihin. Ori alkoi myös olla hyvässä peräänannossa eikä enää temppuillut sen suuremmin. Annoin orille taas tähän väliin pienen tauon, jonka jälkeen nostaessani taas laukkaa sain orin helposti kunnon peräänantoon. Otin pari helppoa laukanvaihtoa ja siirsin sitten vaihteeksi raviin. Käskin orin melkein heti vaihtaa lisättyyn raviin, jonka se teki hieman tökerösti. Sen askellus kuitenkin parani nopeasti ja pian se veti lisättyä ravia kuin suoraan oppikirjasta.

Lisätyn ravin jälkeen annoin orin ravata pidemmällä kaulalla. Se puuskutti ja oli hikinen, mutta pärskähteli tyytyväisenä saadessaan venyttää kaulaansa. Kiitin sitä hienosta työstä ja siirsin käyntiin. Ratsastin ulos kentältä ja lähdin maastoon loppuverryttelylle.